marjakaitaniemi.fi
vasemmisto.fi -sivustolle
vasemmisto logo
31.03.2021

Tuloerot, lahjakkuus ja ahkeruus

Tänään Hesari otsikoi, että suomalaisten miesten kuukausieläke on keskimäärin 400 euroa suurempi kuin naisten. Otsikko toi välittömästi mieleen Sanoman vaalikoneessa vuosia pyörineen väittämän: ”Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita”.

Jos väittämä pitäisi paikkansa, miehet olisivat keskimäärin paljon lahjakkaampia ja ahkerampia kuin naiset. Lisäksi lahjakkuudessa ja ahkeruudessa olisi valtavia maantieteellisiä eroja: Kauniaisissa kuukausieläke on 80 prosenttia suurempi kuin muualla keskimäärin.

Työeläkkeen suuruus määräytyy pääosin työuran pituuden ja sen aikana tienattujen tulojen perusteella. Naisten eläkkeiden kertymää heikentävät sekä alempi palkkataso että työuraa katkovat perhevapaat.

Vaikka Suomi on pitänyt tasa-arvon edistämistä tärkeänä tavoitteena, työmarkkinamme ovat edelleen vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Perinteisesti miehisiä aloja arvostetaan enemmän, mikä näkyy konkreettisesti eri ammattien palkoissa. Insinööri tienaa keskimäärin rutkasti enemmän kuin sairaanhoitaja, vaikka molemmilla on AMK-tutkinto ja molemmat tekevät vastuullista ja vaativaa työtä.

Myös siinä on eroa, miten korkeaan asemaan naiset ja miehet päätyvät työpaikoillaan. Yritysten ylimmät johtopaikat ovat edelleen miesten valtakuntaa. Vuonna 2018 naisten osuus pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli 8 prosenttia. Valtio-omisteisissa yhtiöissä luku oli 16 prosenttia ja listaamattomissa yhtiöissä 13 prosenttia.

Perhevapaiden aikana ura- ja palkkakehitys on tauolla, mikä vaikuttaa myös myöhemmässä elämässä ansaittaviin tuloihin ja eläkkeiden kertymiseen. Vuonna 2019 naiset käyttivät 98 prosenttia vanhempien kesken jaettavissa olevista vanhempainrahapäivistä. Kotihoidon tuella lasta hoitavista 93 prosenttia oli naisia.

Emme ole yhdenvertaisessa asemassa myöskään etnisen taustamme perusteella. Ero maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestön korkeakoulututkinnoissa on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Maahanmuuttajataustaisia nuoria ohjataan kouluissa matalapalkkaiselle hoiva-alalle niin yleisesti, että aiheeseen perehtynyt tutkija puhuu institutionaalisesta rasismista.

Ja sori kauniaislaiset, en välttämättä usko, että olette 80 prosenttia meitä muita lahjakkaampia ja ahkerampia, vaikka tunnenkin useita lahjakkaita ja ahkeria kauniaislaisia 🙂 Syy-seuraussuhteet ovat todellisuudessa monimutkaisia kokonaisuuksia ja perustuvat osin tiedostamattomiin asenteisiin. Politiikassa onkin tärkeää tunnistaa niitä tekijöitä, jotka eriarvoisuutta työelämässä aiheuttavat ja ylläpitävät, ja tehdä määrätietoisesti töitä eriarvoistavien rakenteiden purkamiseksi.

Takaisin etusivulle

Uusimmat blogikirjoitukset

17.06.2021

Varavaltuutettu Kaitaniemi kiittää

14.06.2021

Helsingin luonto tarvitsee suojelijoita

07.06.2021

Helsingin on tehtävä itselleen selväksi, mikä on Helenin omistuksen tavoite