marjakaitaniemi.fi
vasemmisto.fi -sivustolle
vasemmisto logo
20.05.2021

Lauantain energiapoliittisen keskustelun antia

Useampi ihminen on kysynyt, mistä kaikesta keskustelimme viime lauantaina Ville Tulkin kanssa Instagram Live -tapahtumassamme. Yritän tässä tiivistää keskustelun antia omasta näkökulmastani. Ville on vihreiden kuntavaaliehdokas Espoossa ja työskentelee ydinenergiatutkijana VTT:llä. Koska työskentelemme kumpikin vähäpäästöisen energiantuotannon parissa, keskustelumme pyöri pitkälti ilmastoteeman ympärillä.

Kuntien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä kävi selvästi esiin keskustelun kuluessa. Erityisesti kaukolämmön ja liikenteen päästöjen vähentämisessä kunnat ovat ratkaisevan tärkeässä osassa. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa olennaista on myös sujuva yhteistyö sidosryhmien kanssa, sillä esimerkiksi Helsingin liikenteen päästöjä koskevia päätöksiä tehdään kaupungin oman organisaation lisäksi myös mm. HSL:n piirissä.

Lämmityksen osalta Helsinki on Espoota helpommassa asemassa siinä mielessä, että Helsinki omistaa energiayhtiö Helenin sataprosenttisesti, eli omistajaohjauksella pystytään vaikuttamaan Helenin päästöihin. Viime vuosina kaupunki ei kuitenkaan ole ohjannut Heleniä kovin aktiivisesti. Itse toivoisinkin, että Helenin päästöt tulisivat selkeämmin osaksi Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa.

Keskustelimme myös päästövähennysten ja energia-alan hitauden dilemmasta. Toisaalta päästöt pitää saada laskemaan erittäin nopealla aikataululla, toisaalta taas voimalaitosinvestoinneissa puhutaan vuosista jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, ja vuosikymmenistä tuotantovaiheessa. Päätökset esimerkiksi siitä, millä Salmisaaren kivihiilivoimala korvataan, on siis tehtävä aivan lähiaikoina, vaikka kivihiilikielto astuu voimaan vasta 2029.

Aikataulupaineessa riskinä on niin kutsuttu polkuriippuvuus: ajaudutaan tekemään investointi, joka ei pitkällä tähtäimellä ole fiksuin mahdollinen, mutta joka ehditään toteuttaa ajoissa. Vielä muutama vuosi sitten bioenergiaa pidettiin yleisesti hyvänä ratkaisuna ilmastoystävällisen kaukolämmön tuotantoon. Monessa kunnassa onkin rakennettu tai suunniteltu biolämpölaitoksia korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Sittemmin ymmärrys metsien merkityksestä hiilinieluina ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on karttunut niin, että bioenergian kestävyyttä on alettu tarkastella paljon kriittisemmin.

Ville kertoi myös pienistä modulaarisista ydinreaktoreista, joiden soveltuvuutta kaukolämmöntuotantoon selvitetään parhaillaan mm. VTT:llä. Helsingin kannalta tässäkin ongelmaksi muodostuisi aikataulu, sillä ydinreaktorin luvitukseen on varattava selvästi enemmän aikaa kuin vaikkapa lämpöpumppujen luvitukseen. Aika näyttää, tuleeko pienreaktoreista jossain vaiheessa osa palettia, jolla Helsinki lämmitetään.

Keskustelussa käytiin myös läpi aina ajoittain esiin nouseva aihe eli tuulivoima Helsingissä. Olen työskennellyt tuulivoima-alalla vuosia ja toiminut mm. Suomen Tuulivoimayhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ennen siirtymistäni aurinkoenergian pariin, eli tunnen alan hyvin. Helsingissä tuulivoimarakentamiselle on monenlaisia esteitä, mm. puolustusvoimien vastustus ja tiheä asutus, joiden vuoksi tuulivoimarakentaminen on Helsingissä lähes mahdotonta. En siksi pidä kovin todenäköisenä, että Helsingissä tulevaisuudessakaan paljoa tuulivoimaa rakennettaisiin. Helsingillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet ryhtyä edelläkävijäksi esimerkiksi hiilineutraalin lämmitys- ja liikennejärjestelmän kehittäjänä.

Keskustelumme pääsee katselemaan jälkikäteen tämän linkin kautta (linkki).

Takaisin etusivulle

Uusimmat blogikirjoitukset

17.06.2021

Varavaltuutettu Kaitaniemi kiittää

14.06.2021

Helsingin luonto tarvitsee suojelijoita

07.06.2021

Helsingin on tehtävä itselleen selväksi, mikä on Helenin omistuksen tavoite