marjakaitaniemi.fi
vasemmisto.fi -sivustolle
vasemmisto logo
21.04.2021

Lämmityksen uudistaminen on Helsingin isoin ilmastoteko

Katsoipa Helsingin päästölukuja miten päin vain, yhdestä asiasta ei pääse mihinkään: isoin ilmastoteko, jonka Helsinki voi tehdä, on pistää kaupungin rakennusten lämmitys uusiksi. Helsingin rakennuksista noin 90 prosenttia lämpenee kaukolämmöllä. Kaukolämmöstä taas noin 90 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla: viime vuonna kaupungin omistaman energiayhtiö Helenin myymästä kaukolämmöstä 46,1 prosenttia tuotettiin kivihiilellä ja 42,3 prosenttia maakaasulla.

Nykyisen valtuustokauden alussa Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kaupunkistrategiassa uudesta ilmastotavoitteesta: Helsingin on oltava hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä saavutettaisiin vähentämällä päästöjä 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja kompensoimalla loput päästöt.

Tavoitteen saavuttamiseksi luotiin Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma, jossa luetellaan yhteensä 147 toimenpidettä kaupungin päästöjen vähentämiseksi. Nurinkurista on se, että vaikka lämmitys tuottaa eniten päästöjä Helsingissä, sitä ei varsinaisesti käsitellä toimenpideohjelmassa. Helenin voimalaitosten toimintaan liittyvät toimet nimittäin rajattiin ohjelman ulkopuolelle.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa kuitenkin todetaan, että Helenin tavoitteena on lopettaa kivihiilen käyttö 2030-luvulla ja olla ilmastoneutraali vuonna 2050. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten nopeasti ymmärrys ilmastokriisin vakavuudesta on lisääntynyt. Hiilineutraali Helsinki -ohjelma julkaistiin vuonna 2018, ja silloin oli vielä julkaisukelpoinen ajatus, että kivihiiltä voisi polttaa Helsingissä jopa vuonna 2039!

Sittemmin Suomen hallitus onneksi sääti lain, jolla kivihiilen poltto loppuu jo 2029 mennessä. Helenkin on sittemmin päivittänyt tavoitteitaan: nykyinen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hanasaaren kivihiililaitoksen korvaavat investoinnit ovat jo rakenteilla. Salmisaaressakin hiilenpolton on loputtava 2029 mennessä, ja tämän korvaamiseen etsitään nyt ratkaisuja. Salmisaaren sulkemisen jälkeen Helsingissä poltetaan vielä rutkasti maakaasua, jonka osuutta on myös kyettävä pienentämään selvästi.

Mitä sitten fossiilisten polttoaineiden tilalle? Tätä kysyttiin pormestari Jan Vapaavuoren järjestämässä Helsinki Energy Challenge -kilpailussa, jonka voittajat julkaistiin reilu kuukausi sitten. Vaikuttaa siltä, että tulevaisuuden lämmöntuotanto tapahtuu isojen voimalaitosten sijasta pienemmissä yksiköissä. Erityisesti erilaiset lämpöpumput, joilla lämpöä saadaan mm. merivedestä ja teollisuuden hukkalämmöistä, näyttävät nousevan monen asiantuntijan mielestä tärkeään rooliin.

Helsinki Energy Challenge -kilpailun voittaneissa ehdotuksissa otettiin myös kantaa siihen, miten lämmöntuotanto on ylipäänsä järjestetty. Kaupungilta peräänkuulutettiin vahvempaa roolia lämmönhankinnassa ja lämmöntuotantoa ehdotettiin avattavaksi Helenin lisäksi muillekin toimijoille.

Beyond Fossils -tiimin ehdotuksessa kaupunki järjestäisi huutokauppoja, joihin erilaiset lämmöntuotantomuodot voisivat osallistua ja kilpailla keskenään. Näin varmistettaisiin kaksi tärkeää asiaa: se, että uusia tuotantoyksiköitä todella rakennettaisiin riittävän nopeasti, ja että rakennettavat ratkaisut olisivat mahdollisimman kustannustehokkaita.

Tämänhetkisen päästötrendin perusteella Helsinki ei vähennä päästöjään riittävän nopeasti, jotta hiilineutraaliustavoite saavutettaisiin aikataulussa. Seuraavan valtuuston onkin päivitettävä toimenpideohjelma ja ohjattava aktiivisesti myös lämmityssektoria tarvittaviin uudistuksiin.

Takaisin etusivulle

Uusimmat blogikirjoitukset

17.06.2021

Varavaltuutettu Kaitaniemi kiittää

14.06.2021

Helsingin luonto tarvitsee suojelijoita

07.06.2021

Helsingin on tehtävä itselleen selväksi, mikä on Helenin omistuksen tavoite