marjakaitaniemi.fi
vasemmisto.fi -sivustolle
vasemmisto logo
29.04.2021

Kehitysvammaisen oikeus elämään ja hoitoon

Tuoreessa Seura-lehdessä on juttu 32-vuotiaasta Lauri Salmisesta. Salminen joutui maaliskuussa sairaalaan verenmyrkytyksen vuoksi. Lääkäri teki Salmiselle niin sanotun DNR-päätöksen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos Salminen olisi tarvinnut elvytystä, niin häntä ei olisi elvytetty. Lääkäri perusteli päätöstä sillä, että ”tällaisia ihmisiä, jotka ovat suuren avun tarpeessa, ei kannata elvyttää”. Salminen on kehitysvammainen ja CP-vammainen.

Suomen perustuslaissa todetaan, että ihmiset ovat yhdenvertaisia. Asiaa täsmennetään näin: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Mikä voisi olla räikeämpi esimerkki yhdenvertaisuusperiaatteen rikkomisesta kuin se, että vammaisuuden perusteella ihmiselle ei suoda henkeä pelastavaa hoitoa?

Vammaisten ihmisten hoidotta jättäminen on syrjintää, jollaista ei haluaisi uskoa Suomessa olevan. Lauri Salmisen tapaus ei kuitenkaan ole ainut laatuaan. Vuonna 2009 eduskunnan oikeusasiamies antoi HUSille huomautuksen ohjeesta, jonka mukaan vaikeasti kehitysvammaiset eivät yleensä kuulu tehohoidon piiriin. Oikeusasiamiehen mukaan ohje oli perustuslain ja potilaslain vastainen. Oikeusasiamies jopa otsikoi ratkaisunsa niin, ettei asiasta pitäisi jäädä kenellekään epäselvyyksiä: ”Myös vaikeasti vammaisilla on oikeus hoitoon”.

Kehitysvammaisille ihmisille tehdään perustuslain ja potilaslain vastaisia hoidonrajauksia edelleen yleisesti, vaikka oikeusasiamiehen päätöksestä on yli kymmenen vuotta. Päätöksiä ei läheskään aina rajata kestoltaan tai laajudeltaan. HUSista kantelun tehneen vammaisperheyhdistys Jaatisen tiedossa on jopa tapaus, jossa kehitysvammaisten asumisyksikköön muuttaneen nuoren vanhemmille annettiin rutiininomaisesti käteen paperi allekirjoitettavaksi. Paperi oli suostumus siihen, ettei nuorelle anneta tehohoitoa, jos hän sitä tarvitsee.

Suomessa siis syrjitään ihmisiä vammaisuuden perusteella jopa sillä tasolla, onko vammaisella ihmisellä oikeus elämään. Oma lapseni on iloinen koululainen, joka pitää Super Mariosta, laulamisesta ja lukemisesta. Hän on myös vaikeavammainen. Jos hän sairastuisi ja joutuisi lääkäriin, joutuisin muun huolen lisäksi kantamaan huolta siitä, pitääkö vuoroon osuva lääkäri hänen hoitamistaan ”kannattavana” vai ei.

Linkki Seura-lehden juttuun Lauri Salmisen elvytyskiellosta

Linkki vammaisperheyhdistys Jaatisen tiedotteeseen hoidonrajauksista vuodelta 2019, tiedotteen alareunassa on linkki mm. eduskunnan oikeusasiamiehen päätökseen vuodelta 2009

Takaisin etusivulle

Uusimmat blogikirjoitukset

17.06.2021

Varavaltuutettu Kaitaniemi kiittää

14.06.2021

Helsingin luonto tarvitsee suojelijoita

07.06.2021

Helsingin on tehtävä itselleen selväksi, mikä on Helenin omistuksen tavoite