marjakaitaniemi.fi
vasemmisto.fi -sivustolle
vasemmisto logo
24.02.2021

Juuri sinä voit torjua ilmastokriisin! (Mutta et yksin.)

Ilmastoahdistus on sana, jota ei ollut olemassa vielä silloin kun olin opiskelija. Olin kuitenkin nykytermein ilmastoahdistunut, ja erikoistuin ympäristötieteiden opinnoissani ilmastonmuutoksen hillinnän keinoihin. Olen myös koko urani ajan tehnyt tavalla tai toisella ilmastonmuutokseen liittyviä töitä.

Asiantuntemuksesta on ainakin se hyöty, että tietää, mikä auttaa ilmastoahdistukseen: toiminta! Ilmastonmuutos voi tuntua niin valtavalta ongelmalta, että kannattaa vain mennä peiton alle piiloon ja syödä suruunsa. Ei kannata! Eikä ainakaan kannata syödä siellä peiton alla lihaa!

Yksittäisen ihmisen tavat vähentää päästöjään luokitellaan nimittäin usein kolmeen osaan: syöminen, asuminen ja liikkuminen. Nämä yhdessä kattavat suurimman osan minunkin aiheuttamistani päästöistä.

Ilmastokriisiä voi siis torjua ensinnäkin miettimällä, mitä pistää suuhunsa. Tässä nyrkkisääntö on helppo: älä heitä ruokaa roskiin, ja syö enemmän kasviperäisiä ja vähemmän eläinperäisiä ruokia.

Asumisen päästöistä meillä helsinkiläisillä iso osa tulee kaukolämmöstä. Tämä onkin hankalampi rasti: eihän kukaan yksin pysty sulkemaan hiilivoimalaa. Ja millä kaukolämpö edes sitten tuotettaisiin? Lämmityskysymystä pohdin erillisessä postauksessa myöhemmin, mutta yksilön kannalta tässä tullaan itselleni tärkeään pointtiin: me emme ole vain kuluttajia, vaan yhteisömme jäseniä.

Kaupungissa on paljon voimalaitosten kaltaisia rakenteita, jotka ohjaavat jokaisen meistä päästöjä suuntaan tai toiseen. Näitä rakenteita uudistetaan yhdessä, poliittisin päätöksin. Jos haluat vaikuttaa asuntosi lämmitykseen, ryhdy ehdokkaaksi kuntavaaleissa tai aktiiviksi ilmastokampanjassa. Ja jos et ehdi muuten aktivoitua, niin äänestä!

Liikkuminen taas liittyy asumiseen. Jos asut alueella, jolla pystyt hoitamaan päivittäiset asioinnit kävellen tai polkupyörällä, olet tehnyt ilmaston kannalta fiksun valinnan. Metron tai ratikan käyttäminen taas on ilmaston kannalta fiksumpaa kuin autoilu. Tässäkin kaupungin rakenteilla ja poliittisesti tehtävillä päätöksillä on iso ohjausvaikutus.

Jos kaupunkia rakennetaan tiiviisti, niin on helpompi liikkua kävellen tai pyörällä. Ja ihmiset tapaavat liikkua sillä tavalla, joka on helppoa ja halpaa. Ja toisin päin: jos autoilusta tehdään mukavin ja halvin tapa liikkua, niin moni hyppää rattiin mieluummin kuin kävelee. Tunnustan kuuluvani tähän ihmisryhmään. Tämän vuoksi mm. kannatan ruuhkamaksujen käyttöönottoa, vaikka autoilen.

Jos haluat aktivoitua ilmastokriisin torjunnassa, keinoja on monia! Äänestäminen tuli jo mainittua. Aktivismiinkin on tällä hetkellä paljon eri vaihtoehtoja. Mahdollisia kanavia on mm. Hiilivapaa Suomi, Elokapina, Fridays for Future Suomi sekä ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisryhmät. Ja tervetuloa myös pieneen mutta pippuriseen kampanjaryhmääni! Voit laittaa viestiä tämän sivun kautta tai sähköpostilla [email protected]

Takaisin etusivulle

Uusimmat blogikirjoitukset

17.06.2021

Varavaltuutettu Kaitaniemi kiittää

14.06.2021

Helsingin luonto tarvitsee suojelijoita

07.06.2021

Helsingin on tehtävä itselleen selväksi, mikä on Helenin omistuksen tavoite