Helsinki on julistanut ilmastohätätilan ja haluaa hiilineutraaliksi 2035 mennessä. Isoin haaste tavoitteen saavuttamisessa on se, millä kaupunki lämmitetään. Vuonna 2020 lähes 90 prosenttia Helsingin kaukolämmöstä tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla. Aikaa kääntää lämmitysjärjestelmä päälaelleen on siis reilut kymmenen vuotta, mikä energia-alalla on todella lyhyt aika. Voimalaitosten elinkaari lasketaan vuosikymmenissä.
Yhtälön ratkaisemiseksi Helsinki järjesti vastikään kansainvälisen kilpailun, jossa luvattiin miljoona euroa parhaalle ehdotukselle. Palkintosumma jaettiin lopulta neljän parhaan ehdotuksen kesken. Voittajissa oli hurjan näköisiä ideoita, kuten trooppisten tekosaarien rakentamista Helsingin edustalle, mutta niin oli tarkoituskin. Tarvittavan muutoksen laajuus ja aikataulun tiukkuus ovat ennennäkemättömiä.
Kaupungin päästöjen vähentäminen on myös monimutkaista, sillä sen onnistumiseksi on tehtävä tiivistä yhteistyötä monen organisaation välillä. Esimerkiksi lämmityssektorin päästöjen vähentämisessä ensimmäinen askel on lämmitysenergian säästäminen. Mitä vähemmän tuhlaamme lämpöä, sitä vähemmän aiheutamme päästöjä. Tässä avainroolissa ovat taloyhtiöt.
Maantieteellinen sijaintimme kuitenkin takaa sen, että jollain tavalla meidän on jatkossakin lämmitettävä kotimme. Valtaosa helsinkiläisistä asuu asunnoissa, jotka lämmitetään kaukolämmöllä. Yksittäisellä kaupunkilaisella on siis melko rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa asuntonsa lämmityksen päästöihin. Kaukolämpöä helsinkiläisille myy kaupungin omistama energiayhtiö Helen, jonka toiminnasta siis pitkälti puhutaan, kun puhutaan lämmityssektorin päästöjen vähentämisestä Helsingissä.
Yksi Helsinki Energy Challengessa palkituista tiimeistä oli suomalainen Beyond Fossils, jonka ideana oli järjestää päästöttömän lämmöntuotannon ratkaisuille huutokauppoja. Koska tällä hetkellä ei tiedetä, mitkä lämmitystavat ovat edullisimpia kymmenen vuoden päästä, keskitytään rakentamaan markkinamalli, jossa eri tavat pääsevät kilpailemaan keskenään.